Feissareita, siis niitä järjestötyöntekijöitä jotka kaduilla pyytää ihmisiä liittymään esim. Amnestyyn tai Greenpeaceen, ei Seoulissa näy. Sen sijaan kaduilla näkee silloin tällöin tällaisia esittelypöytiä. Ohikulkijan kiinnostus herätetään tauluilla, joita on pöydän molemmilla puolilla jopa metrien päässä. Niissä saattaa olla tilastoja, tekstejä, tai kuten tässä luonnonsuojelujärjestön asetelmassa, tunteisiin vetoavia kuvia. Pöydän ääressä voi sitten saada lisätietoa tai liittyä tukijaksi. Jos feissausta aletaan inhota suunnattomasti, ehkä tämä on seuraava askel Suomessakin?
Face-to-face-marketers, those NGO-workers who stroll the streets asking people to join for example Amnesty or Greenpeace, I haven't seen in Seoul. Instead one can see this kind of presentationtables here and there. The interest of bypassers is awaken by boards, which are placed even meters away on both sides of the table. The boards represent tables, texts or as in this presentation of an environmental organization, impassioned pictures. One can than get more information or join to support the cause at the table. If face-to-face-marketing is starting to annoy more and more people, maybe this is the next step also in Finland?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti