perjantai 11. joulukuuta 2009

Opi koreaa - Learning Korean


Tässä hieman perussanastoa Koreassa käyntiä varten:
(järjestys virallisimmasta tuttavallisimpaan, yleisin paksunnettu)


고맙습니다, 감사합니다, 고마워요 [komapsupnida, kamsahamnida, komawojo] Kiitos.


안녕하십니까?, 안녕하세요?, 안녕? [annjong hashimnikka?, annjonghaseijo?, annjong?] Hei, Moi, Hyvää huomenta/päivää/iltaa.


어서 오세요 [osouseijo] Tervetuloa!


안녕히 가세요 [annjonghi kaseijo] hei hei (kun joku muu lähtee ja sinä jäät)


안녕히 계세요 [annjonghi kjeseijo] hei hei (kun sinä lähdet)


죄송합니다, 죄송해요, 미안합니다, 미안해요, 미안해, 미안 [zosonghamnida, zosongheijo, mianhamnida, mianhaeijo, mianhe, mian] Anteeksi.


주세요 [zuseijo] voisinko saada, saisinko (vrt. please)


예, 네 [jee, nee] Kyllä, Joo.


아니에요, 아니요, 아니오, 아니 [aniejo, anijo, anio, ani] Ei.


한국어를 안 말해요. [hankukoryl an malheijo] En puhu koreaa.


영어를 말해요? [jongoryl malheijo] Puhutko englantia?


Here's some basic vocabulary of Korean:
(from official to casual, the most common in bold)



고맙습니다, 감사합니다, 고마워요 [komapsupnda, kamsahapnida, komawoyo] Thank you.



안녕하십니까?, 안녕하세요?, 안녕? [annyong hashimnikka?, annyonghaseyo?, annyong?] Hello, Hi, Good morning/day/afternoon!


어서 오세요 [osouseyo] Welcome!



안녕히 가세요 [annyonghi kaseyo] Bye bye! (when someone else is leaving and you're staying)


안녕히 계세요 [annyonghi kyeseiyo] Bye bye! (when you're leaving)


죄송합니다, 죄송해요, 미안합니다, 미안해요, 미안해, 미안 [joesonghamnida, joesonghaeyo, mianhamnida, mianhaeyo, mianhae, mian] Sorry.


주세요 [zuseyo] Could I get? Please.



예, 네 [yee, nee] Yes.


아니에요, 아니요, 아니오, 아니 [anieyo, aniyo, anyo, ani] No.


한국어를 안 말해요. [hangukoril an malheyo] I don't speak Korean.


영어를 말해요? [jongoril malheiyo] Do you speak English?


Some other phrases: http://www.omniglot.com/language/phrases/korean.php

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Spoon race


Okei, tää on ihan puhdasta mainostusta, mutta jos haluaa mahtavan brunchin Soulissa, kannattaa suunnata Spoon Raceen (nimi kirjotetaan jotenkin vähän erilailla, mut ehkä paikan löytää tällä). Hyppää metroon ja suuntaa Ewha Womens (tai Womans) Universitylle (vihreä linja 2), ulostu exitistä numero 3, sanoisin, ja lähde katua alaspäin kohti yliopistoa. Ohitat paljon ihania kauppoja, katuruokakioskeja ja muutamia ravintoloita. Kun olet ohittanut pienen puistontapaisen ostoskeskuspihan vasemmalla puolellasi ja katu olet suunnilleen alamäen puolessa välissä, käänny oikealle. Ja siinä se on, pieni terassi, jonka edessä on kuvallinen ruokalista. Suosittelen ainakin Ricotta-salaattia ja jääteetä (monia makuja!). Ewhan alue on muutenkin mahtavaa shoppailualuetta, erityisesti kun eksyy pienemmille kujille voi löytää aivan ihania pikkuputiikkeja!


This is pure advertizing so sorry for that, but I have to tell you about the perfect brunch-place in Seoul. It's called Spoon Race (or something like that) and you find it if you take the subway to Ewha Womens (or Womans:) Universitylle (green line nr 2). Take exit 3 out (I think) and go down the street towards the University. You'll pass a lot of shops, street food stands and some restaurants. And after you pass a sort of a park, the front of a mall, on your left and are in about halfway the downhill, turn right and there it is with a lovely small terass and a menu in english and with pictures in front. I recommend at least the Ricotta-salad and ice tea (different flavours!). The Ewha area is also otherwise a great shopping and hanging out area with a big movie theater and great small shops!

maanantai 7. joulukuuta 2009

Margaritas!



Soulista, ja tietysti suosikkialueellani Hongdesta, löytyy aivan mahtava margarita-paikka, jossa ehdottomasti kannattaa poiketa jos sielläpäin liikkuu. Margarita Splash on pikkuinen baari Hongik yliopiston edessä kulkevalla kadulla. Jos seisoo selkä yliopistoon päin, tulee lähteä vasemmalle. Baari on toisella puolen tietä. Baarista löytyy mm. kookos- ja vihreä omenamargaritat, mutta myös shotteja on tarjolla. Kuvassa olevat margaritat ovat puolikkaat, iso margarita on tosissaan iso. Hinnat n. 6 000 - 10 000 wonia muistaakseni. Ja parasta on, että paikka on take-out baari. Jos juomaa ei jaksa kitata hauskan pop-tyylisessä baarissa, muovisen tötterön voi ottaa mukaansa ja nautiskella kotona tai kotimatkalla vaikka Hongden mahtavia katumusiikkiesityksiä kuunnellen!


In Seoul, and of course in my favorite area Hongdae, one can find the creaziest margarita place at least I have ever seen. Margarita Splash is a small bar near Hongik University. If you're standing back towards the university, start walking left and cross the street at some point. There are coconut and green apple margaritas among a whole lot of other flavors but one can also get shots of Jägermeister for example. The margaritas in the picture are half-sizet, so remember, the big one is really a big one. The prices are about 6 000-10 000 won if I remember correctly. And the best part is: it's a take-out bar! So if you get tired of drinking your drink in this fun pop-style place, you can take the plastic cone with you and enjoy your margarita at home or on the way home for example listening to the amazing streetperformances in Hongdae!


lauantai 5. joulukuuta 2009

Matching outfits


Vapiskaa yhteensopivat tuulipuvut! Täältä tulee Korean nuoriso! Kun korealaiset nuoret seurustelevat, se näytetään. Toisin kuin vanhoissa turistikirjoissa kerrotaan, korealaiset nuoret pariskunnat näyttävät tunteitansa julkisilla paikoilla: pidetään käsistä kiinni, halaillaan, kosketaan toista aina kun voidaan. Julkinen suutelu ei ehkä ole yhtä yleistä kuin länsimaissa, mutta ei tavatontakaan. Ja tunteet näytetään myös yhteensopivilla asusteilla. Samanlaiset hupparit, paidat, takit tai jopa asusteet on oltava!

In Finland only old people dress up in matching outfits and I bet that's just because they got a twofer. But in Korea, it's common to show who you're with by wearing matching clothing. Matching sweatshirts, jackets or accessories are sold and seen almost everywhere. And just for the record: old guide books are wrong. Young Koreans do show their feelings in public. They hold hands, hug and touch the other person as much as they can. Public kissing is probably not as common as in Europe, but not totally uncommon either.

torstai 3. joulukuuta 2009

Silica gel


Okei, pikkujuttu ja ehkä ylireagoin, mutta on tämä nyt vaan jaettava. Tiedättehän ne silica gel -pussit, joita on esim. uusissa laukuissa ilmeisesti kosteuden estämiseksi? No, niitä löytyy Koreassa myös ruokatavaroiden joukosta.. Otetaanpa esimerkiksi nämä Xylitol-purkat, joiden keskeltä osui yhtäkkiä tällainen paketti käteen. Käsittääkseni geeli on äärimmäisen vaarallista ja Suomen kaltaisessa hygieniahysteria-maassa tällaista ei varmaankaan tapahtuisi (?). Mutta hei, nyt ei olla Suomessa!:)

I understand this is not a big issue and I'm probably overactinh, but I just have to share this. You know the silica gel-bags which you see e.g. in the bottom of a brand new bag? I've understood they are there to avoid humity or something. In Korea, and this I haven't seen in any European countries I've been to, these bags can also be found among edible goods, such as this Xylitol-gum. As I've undersood, the gel is extremely dangerous if eaten and I would imagine that in a hygiene-freak country like Finland this wouldn't be allowed (?). But hey, we're not in Finland now, are we?:)

tiistai 1. joulukuuta 2009

Suurlähetystö - Embassy


En voi tietenkään puhua muussa maassa kuin Koreassa oleskelusta, mutta luulisin ettei seuraavasta vinkistä ole haittaa missään maassa. Kannattaa ilmottautua Suomen suurlähetystöön, että oleskelee Koreassa! Lomakkeen täyttäminen ei ole suurikaan vaiva ja ainakin minä olen kokenut hyödyt ehdottomasti vaivan arvoisiksi. Kriisitilanteessa se, että suurlähetystöllä on yhteystietosi helpottaa varmasti asioita, mutta kuten yllätyksekseni huomasin, lähetystöstä voidaan tiedottaa myös muista asioista.


Olen saanut sähköpostia esimerkiksi Koreassa oleskelevien suomalaisten sählyjoukkueesta, johon voi liittyä lyhyeksikin aikaa, Lucian päivän juhlasta, jossa ohjelman lisäksi on tarjolla glögiä ja pipareita (joita ilman ei tule joulua edes Koreassa) ja hauskimpana ainakin tähän mennessä suurlähetystön itsenäisyyspäiväjuhlasta. Itsenäisyyspäiväjuhlaa vietettiin Suomen suurlähetystössä Soulissa (ei keskustan toimistossa vaan suurlähettilään edustustiloissa) noin puoltatoista viikkoa etukäteen suurlähettilään matkakiireiden vuoksi. Juhlan suomalaiset herkut, uudet tuttavuudet ja kokemusten vaihto toivat mahtatavaa vaihtelua arkeen Koreassa. Kuvassa vasemmalla minä, keskellä suurlähettiläs Wuoristo vaimoineen ja oikealla vaihto-oppilasystäväni Jenny.


Yhteystietojen rekisteröinnistä tietoa täällä: http://www.finland.or.kr/public/default.aspx?nodeid=40458&contentlan=1&culture=fi-FI


P.S. Vaikka lomakkeen lähettäisi suurlähetystöön postissa/faksilla, suurlähetystön rakennus, Kyobo building, kannattaa käydä katsastamassa. Sen kellarissa on Korean suurin kirjakauppa!:)


I can't of course give advice to people staying in other countries than Korea, or non-Finnish people, but I doubt that the following tip would be harmful to anyone living abroad. Register your contact information to your embassy! The trouble of filling a form is nothing, at least according to my experience, compared to the benefits you might get. In a crisis situation the benefits are obvious, but as I was suprised to find, at least the Finnish embassy informs people about a lot of other things as well.  I've received e-mail about sportsfacilities, events and parties, the most memorable one about the Independence Day Reception of the Finnish Embassy in the residence of the Ambassador. The Reception, with oh so good Finnish food, a lot of new interesting people and experience exchange, was amazing! As a memory me and my friend Jenny (left and right) took a picture with the hosting couple, Ambassador Wuoristo and his wife.


P.S. The Finnish Embassy is located at the Kyobo Building in Seoul. The biggest bookstore in Korea happens to be in the same building, so even if you're not Finnish you might want to check the building out!:)

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Sideways


Okei, Koreassa saa siis viiniäkin, vaikka yleensä korealaiset juovat kotimaista sozua tai kaljaa. Mutta kallista se on, usein jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Useissa R-kioski tyyppisissä kaupoissa myydään muutamaa, noin viittä eri viiniä, joita on yleensä 1-2 pulloa jokaista ja hinta siinä 12 euroa. Marketeissa valikoima on suurempi, mutta harvoin näkee Euroopassa tyypillisimpiä viinimerkkejä. Pizza/pasta-ravintoloissa yleensä on muutamaa viiniä, mutta hinta on edelleen kova ja harvassa paikassa osataan viineistä kertoa jotain nimeä enempää. Äläkä hämmästy jos saat punaviinisi jääkylmänä. Tämä on ilmeisesti tapana ainakin Japanissa ja Koreassa. Kerran olen saanut viinin viinikaappilämpötilassa.


So, it's possible to get wine in Korea, even though Koreans usually drink their own soju or beer. But wine is expensive, often even more expensive than in Finland. In most small grocery shops they sell about 5 different wines, usually 1-2 bottles each, price about 12 euros. In markets the selection is wider but usually trademarks are different than the most typical ones in Europe. In pizza/pasta restaurants they usually sell a couple of different wines,  but they are expensive and only in few places I've been to have they been able to tell much more than the name of the wine. And one shouldn't be surprised if redwine is served ice cold. That's apparently the custom at least in Japan and Korea. Once have I got wine from a wine cabinet instead of a freezer.

perjantai 27. marraskuuta 2009

Nam nam!


Koreassa kannattaa ehdottomasti kokeilla katukioskien ruokia. Suurin osa aivan mahtavia makuelämyksiä! Yksi henkilökohtaisista suosikeistani on makea pannukakku-tyyppinen lätty, hoddeok tai ho-ttok eli 호떡 (hot dog sen sijaan on 핫도그 eli ha-to-kö:). Hottokissa vaalean taikinapallon sisälle pyöritellään sokeri-pähkinä-sekoitusta (joihinkin laitetaan tosi paljon kanelia, mut mä tykkään enemmän kuvassa olevan papan versioista ilman tai minimaalisella kanelilla). Ja sitten litistetään pallo paistumaan levylle ja käännetään kerran. Syödään lämpinänä paperimukista. Ah! Mutta varoituksena: sisältö on kuumaa ja litkua, joka purskahtelee joka puolelle vaikka kuinka varovasti yrittäisi syödä! Eli ei ykkösiä päälle kun tätä syö. Lätyt on myös halpoja, tässä kojussa meidän yliopiston edessä Daejeonissa 1 kpl on 500 wonia (30 senttiä) ja 5 kpl 2000 wonia (1,2 euroa). Nam! 


In Korea you should absolutely try street foods. Most of them are amazing! One of my personal favourites is a sweet pancake, hoddeok or ho-ttok, i.e. 호떡 (hot dog on the other hand is 핫도그, ha-to-ke:). Hoddeok is a doughball filled with brown sugar-peanut-mix (some use also a lot of cinnamon, but I like ones with minimal cinnamon better). And then the ball is flattened on the cooking plate and flipped ones. Eat warm. Yam! But be careful: the contents are hot and runny and spill everywhere no matter how careful you try to be, so don't wear your best clothers! The pancakes are cheap as well: this stand near our university in Daejeon 1 hoddeok is 500 won (30 cents) and 5 2000 won (1,2 euros). Enjoy!

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Copyright


Koreassa mikään ei ole yksinomaisuutta, ainakaan kun on kyse bisneksestä. Sloganeita, tunnuksia ja merkkejä lainataan ja muokataan armottomasti. Kun on rahasta kyse, ja jotenkin tutulta vaikuttava tunnushan on oikea rahasampo, kaikki on sallittua. Tarina kertoo, että Suomestakin on viety konttorituoleja matkatuliaisina Koreaan ja kopioitu oman firman tuotantoon. Hurraa kapitalismi!

In Korea, nothing is private property, not at least when it comes to business. Slogans and icons are used and modifies mercilessly. When it comes to money, and a well-known brand comes with a lot of it, everything is allowed. The story is, even finnish office chairs have been taken as souvenirs to Korea and copied to own production. Kapitalism's a bitch!

maanantai 23. marraskuuta 2009

No! Yes!


Ei! Ei, ei, ei! Pyörittelet päätäsi ja tivaat ei, no, no! Eikä mene perille. Koreassa ei sanota ei päätä pudistamalla, vaan ristimällä kädet (käsittääkseni näin myös Kiinassa ja Japanissa). Jos jotain ei ole kaupassa tai tilaamasi ruoka on listalta loppu, myyjä yleensä ristii käteensä ja sanoo: obsojo (없어요). Ei on koreaksi 아니요 eli anijo. Jos jokin on hyvää, hyvin, ok tai coolia, Koreassa yleensä näytetään o-merkkiä sormilla, ei peukku pystyssä. Koreaksi kyllä on 네 eli nee, kun puhut itsesi ikäiselle tai nuoremmalle henkilölle ja 예 jee kun puhut itseäsi vanhemmalle henkilölle. Näillä pääsee jo hyvään alkuun kommunikoinnissa.


No, no, no! You shake your head and repeat it over and over again. And they don't get it. In Korea (as apparently also in Japan and China), instead of shaking your head, you should try crossing your hands when trying to deny something or say no, don't or doesn't exist. If the shop doesn't have the shoes you like in your size, the salesperson usually crosses their hands and says: obsoyo (없어요). No in Korean is 아니요 [aniyo]. If something on the other hand is good, well, ok or coll, you should show o with your fingers instead of thumbs up. In Korean yes is 네 [ne] if you're talking to a person your age or younger and 예 (ye) to an older person.


P.S. I don't use official romanization, any system, so don't accuse me of wrong romanization!:)

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Studying, studying...


Korealaiset ovat Pisa-tutkimuksissa maailman huipulla (okei, vain kerran menneet Suomen ohi mut kumminkin...:). Korealaiset yleisesti ottaen opiskelevat aivan hulluina. Yhteiskunnan huipulle on päästävä ja korkea koulutus on ovi sille tielle. Pyrkimykset huipentuvat joka marraskuu, kun kansallinen college-pääsykoe pysäyttää koko maan. Lentokoneet pysyvät maassa, liikennettä ohjataan eri teille, ruuhkia ehkäistään aloittamalla työt myöhemmin kuin normaalisti, jopa pörssimarkkinat avautuvat myöhemmin, poliisit kiertävät sakottamassa tööttäilyä koulujen lähellä, valvojaopettajat pidättävät hengitystä, hajusteet ja näyttävät meikit ovat oppilaille kiellettyjä, keskustelusta koepaikan lähellä puhumattakaan. Vanhemmat rukoilevat koulujen ulkopuolella, oppilaat kannustavat kokelaita tunnuslausein ennen kokeiden alkua; tämä on heidän elämänsä tilaisuus. Opiskelijan tulevaisuus riippuu tästä kokeesta, eikä sitä voi uusia. Sikainfluenssaa sairastavat opiskelijat eristetään omiin koehuoneisiinsa, mutta koe on tehtävä. Kokeen perusteella valitaan pääsijät parhaisiin yliopistoihin ja näin ollen yhteiskunnan parhaille paikoille, menestyjien joukkoon. Paineet ovat kovat. Perjantaina 13.11.2009 650,000 korealaista lukio-opiskelijaa kävi läpi tämän koettelemuksen. Tuomiota odotetaan vielä...

Koreans have been among the best of the world in the PISA survey for years (okey, only once passed Finland though...:). Koreans are generally grazy for studying. It's crucial to access the elite and high education is the key. The climax of these aspiration happens every November, when the national college entrance examination takes place. Airplanes are grounded, work starts later to avoid traffic jams, even stock markets open later, the police patrol for loud car horns, proctors hold their breath, students aren't allowed to use parfumes or "disturbing" make-up, conversation around examareas is limited. Parents pray outside schools, students cheer to examtakers; this is the chance of their lives - a once-in-a-lifetime chance. The future of these students depends on this exam and it can not be retaken. Students with swine flue are isolated into their own classrooms, but the exam must be taken. Based on this exam, best colleges choose their students. These students have the opportunity to rise to the best positions in the society - to join success. The pressure is on. On Friday 13 November 650,000 high school students went through this test of their lives. The verdict is yet to come...

maanantai 16. marraskuuta 2009

Photoshop


Koreassa ei kannata ottaa vaan sitä kuuluisaa kaverikuvaa eri taustoilla, kannattaa myös käydä kokeilemassa ihan perinteistä passikuvausta valokuvausliikkeessä. Suomalainen passikuvahan muodostuu seuraavista osatekijöistä: tiukka rajaus, suora päänasento, ilmeettömät kasvot, sekä mustavalkoväritys. Lopputulos: aivan karmea, mutta tunnistettava. Korealaisilla on toisenlainen lähestymistapa. Viralliset passikuvat ovat ensinnäkin poikkeuksetta värillisiä. Kun kuva, jossa tietysti hymyillään vienosti, on otettu, se siirretään koneelle. Ja sitten muokataan: siirretään silmiä kauemmas tai lähemmäs, pyöristetään ja muutetaan väriä kirkkaammaksi, rypyt ja näppylät siloitetaan siloiseksi mataksi, hörökorvia pienennetään, hiuksia tuuhennetaan ja miehille tietysti "liimataan" puku hupparin tilalle. Lopputulos: kaunis, mutta hädin tuskin tunnistettava. Länsimainenkin ihminen saadaan näyttämään yllättävän aasialaiselta pienellä photoshoppauksella!


While in Korea, it's not only worth it to take the famous friend-photo with different backgrounds and frames, you should definately also get a traditional passphoto (in a store, not in one of those cubical things...). The Finnish (or European for that matter) passportphoto is a sum of different regulations: strict crop, straight positioning, stony face and grayscale coloring. Result: terrible, but recognizable. Koreans do it differently. Official photos are always colored. The photo, with a subtle smile, is transferred on a computer screen. And modified: moving eyes further or closer, rounding and brightning the colour of them, erasing all skin impurities and wrinkles and making the skin smooth and mat, scaling down big ears, styling the hair more luscious and of course "gluing" a suit on men in sweaters. Result: beautiful, but hardly recognizable. A westerner can look surprisingly Korean when photoshopped!

perjantai 6. marraskuuta 2009

Sinulle on postia - You've got mail


Tämä postilaatikko lähettää postia a) muualle Daejeoniin b) muualle Koreaan. Jos haluat lähettää postia ulkomaille, kävele sisään postiin (yleensä auki pankkiaikoihin) ja ojenna postisi lähetettäväksi. Suomi ei välttämättä ihan kaikille ole tuttu sana, edes englanniksi, jolloin kannattaa kokeilla muotoja: pinlant tai pinnlanntöö. Postivirkailijat lätkäisevät sitten sopivat merkit lähetettävään esineeseen (korttiin 500 + 80 wonin merkit). Erityisen rohkea ihminen voi ostaa postimerkkejä useampia kerralla, mutta suosittelen ottamaan mukaan tulkin. Ja vinkkinä: jos aiot lähettää postikortteja ja näet niitä jossakin, osta - seuraava tilaisuus ei välttämättä tule edes seuraavassa turistipaikassa. Äläkä turhaan maksa liikaa, 2 000 wonilla (n. 1,2 e) pitäisi saada jo kymmenisen tavallista turistikorttia.


This mailbox sends mail to a) other places in Daejeon b) other places in Korea. If you want to send post abroad, walk into the post (usually open normal office hours) and hand your post to be sent. If you want to send post to Finland, you might want to consider using following pronunciations of the word, since it might not be easily recognised to some in it's english form: pinlant or pinnlanntee. Postofficers will than put the correct stamps on your post (500 + 80 won stamps on a postcard to Finland). An especially brave individual might buy several stamps at once, but I would recommend an accompanying translator. And one more tip: if you're going to send post cards and you see them somewhere, buy them - you might not get new chances often, even in tourist places. But don't pay overprice, with 2 000 won (about 1,2 euros) you should get about 10 normal touristcards.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Se on syksy nyt! - Fall


Syksy on saapunut. Lokakuun loppu alkaa tuoda viileämpiä tuulia, päivällä auringossa onkin enää hieman alle 20 astetta eikä takkikaan enää roiku kaapissa tyhjän panttina illan pimeiden tuntien aikana. Sateita ja komeita ukkosmyrskyjäkin on pari kolme käväissyt. Värikkäät lehdet alkavat pudota puista ja onneksi tunnelmaa eivät pilaa oranssit muovihirvitykset vaan pihat siistitään luudilla niin lehdistä kuin roskistakin. Oi idylliä!

The fall has arrived. The end of October brings chillier winds, under the mid-day sun the temperature is only a bit over 15 degrees Celcius and a jacket is finally useful during the night hours of darkness. A few rains and magnificent thunderstorms have passed by. Colourful leaves are starting to fall from the trees and luckily the ambiance is not ruined by dreadful orange plasticthings but the yards are cleaned of leaves as well as trash with brooms. Oh, the paradise!

perjantai 30. lokakuuta 2009

Western girls


Aina ei ole helppoa ollla länsimainen nuori nainen Koreassa. Suurissa kaupungeissa ongelmia en ainakaan itse ole kohdannut, mutta Busanin ja Seoulin välillä liikkuessa kannattaa olla edes tietoinen mahdollisesta rasismista. Korealaiset ovat harvinaisen homogeeninen kansa, joka on vasta totuttautumassa erilaisuuksiin. Yhteisöllinen "seuraa ryhmän mukana"-kulttuuri vaikuttaa myös ulkomaalaisten kohtaamiseen, nämä kun usein toimivat korealaiselle täysin odottamattomalla tavalla. Jos ei pidä huomiosta, ei länsimaisena naisena kannata lähteä kiertelemään koreaa, sillä sinut huomataan. Ihmiset katsovat, kommentoivat koreaksi ja englanniksi, monet morjestavat, erityisesti lapset ovat erittäin suloisia halutessaan harjoitella englantiaan.


Kaikki kohtaamiset eivät kuitenkaan ole mukavia. Ihmiset saattavat törmätä päin kadulla tahallaan, jopa väistää reitiltään tönäistäkseen; jotkut kommentit ovat ikäviä, erityisesti jos puhuja olettaa ettei kukaan länsimaalainet ymmärrä koreaa; viheltelyn sijaan naksuttelu tuntuu olevan tapana; joihinkin kauppoihin ei ole asiaa; joihinkin pääsee sisään, mutta matka tyssää kassalla, kun sinulle ei suostuta myymään. Erityisen hankalaa on yöelämä, sillä ennakkoluulot länsimaisten naisten kevytkenkäisyydestä elävät vahvoina. Hyvin paljastavia tai seksikkäitä vaatteita ei kannata pukea päälleen (ei vaikka korealaiset naiset kulkisivat hameissa, joita hädin tuskin näkee paljain silmin) ja jos mahdollista, illanviettoon kannattaa ottaa mukaan miespuolinen henkilö, mieluiten korealainen. Naisryhmän sisäänpääsy ravintolaan saattaa olla ongelma, tai ongelmia voi tulla vasta baaritiskillä juomia tilatessa. Korea on mukava maa, mutta länsimaisena naisena kannattaa varautua monenlaiseen!



It's not always easy to be a young western woman in Korea.In big cities there usually aren't problems, but between Seoul and Busan, one should atleast be aware of the possibility of pure racism. Koreans are unusually homogenous people, who are just getting used to differences. The collective "follow the group"-attitude affects also confronting foreigners, who usually act in totally unexpected ways in Korean eyes.. Especially children are very cute trying to practice their english and giggling after every word. If you're a western woman not liking attention, I wouldn't recommend travelling around Korea. You will be noticed. People look, comment in korean and english, many say hello and/or start conversation


All confrontations are not pleasent. People might stumble upon you deliberately, even change routes to bump you; some comments are nasty, especially if the speaker assumes no westerner speaks korean; instead of whistling making hard sounds with one's tongue seems to be a habit; you're not allowed to go into some shops; in some you're shopping might stop at the casheer because people refuse to sell you. Nightlife is especially tricky, because the prejudice of western women as promiscuous live strong. You might want to avoid revealing and sexy clothes (even if korean women would ware skirts barely visible to the naked eye) and if possible, take a man along, preferably korean. For a group of women, getting into a bar might turn out to be a problem, or you might counter problems at the bar. Korea is a nice country, but as a western woman, be prepared!

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Bibimbap


Bibimbapia (비빔밥) pidetään yhtenä Korean kansallisruoista. Eräässä kirjassa sen kerrottiin edustavan korelaista kulttuurien sekamelskaa. Bibimbapissa on riisiä (bap), kasviksia (salaattia, raasteita, ituja...) ja kananmuna. Siinä voi lisäksi olla tonnikalaa tai jauhelihaa. Bibimbap on usein turvallinen valinta myös vähemmän mausteisesta ruoasta pitävälle, jota saa lähes jokaisesta korealaisesta ravintolasta. Useimmissa paikoissa tulisuutta (ja makua, sillä muita mausteita bibimbapissa ei yleensä ole) ruokaan lisätään itse ruoan kanssa tulevasta pullosta. Joissain paikoissa tulinen kastike kuitenkin laitetaan suoraan ruokaan, joten kannattaa olla varovainen! Bibimbap tarjoillaan joko kuumassa kivikulhossa tai kylmässä kulhossa. Ruoka tulee sekoittaa kun se saapuu pöytään. Erityisesti kuumassa kivikulhossa oleva tulee sekottaa nopeasti, ettei riisi pala pohjaan! Bibimbap maksaa yleensä n. 3,000-5,000 wonia (n. 2-3 euroa), kallimpaa syödessäsi olet luultavasti turistialueella ja kannattaa siirtyä pari korttelia kauemmas..


Bibimbap (비빔밥) is considered one of Korea's national foods. In some book I read that this food represents the cultural mix of Korea. In bibimbap there is rice (bap), vegetables (salad, bean sprouts, carrot...) and fried egg. In addition it might have tuna or minced meat. Bibimbap is often a safe choice also for people who don't eat spicy food. In most restaurants you can add spice (and flavourm, because bibimbap doesn't usually have any other spices), yourself from a red bottle (but be careful, the sauce is not ketchup!:) In some places the spicy sauce is however added straight to the food, so be careful. Bibimbap should be mixed as soon as it's arrives to the table. This is especially crucial if you order bibimbap in a hot stone pot - the rice at the bottom burns easily. One can find bibimbap in basically any korean restaurant. It costs normally around 3,000-5,000 won (2-3 euros). If you get more expensive bibimbap, you're probably at a tourist area and should walk a couple of blocks the other way.

maanantai 26. lokakuuta 2009

Mitä sä syöt?! - What are you eating?!


Okei, kun palaan Koreasta mulla on niin kummallisia ruokatapoja, että oksat pois! Korealaiset nimittäin kokeilevat ruoan kanssa vaikka mitä ihmeellisyyksiä, joista osaa olen jo selittänytkin. Osa ruokayhdistelmistä on minun makuuni täysin epäonnistuneita, kuten vihreä tee kermavaahdolla tai jäätelöä pavuilla. No, kaikki uhkarohkeat yritykset ei voi onnistua! Seuraavia ruokaelämyksiä voin kuitenkin lämmöllä suositella: pizzaa sipseillä (ja mantelilastuilla), pizzaa valkosipulimajoneesilla, nuudeleita (erityisesti tulisia) juuston (cheddar) kera, appelsiinisalaatinkastike, makeaa paputahnaa leivonnaisten sisällä (riisikakkujen tai ihan jauholeivonnaisten, tosin kaikki eivät ole hyviä..), perunamuusia omenaviipaleilla (perunamuusi mustikkahillolla ei ollut ihan yhtä hyvää).



When I come back from Korea, I will have the most curious eating habits. Koreans try all kinds of things with their food. Some of these attempts to modify or combine foods I have already explained. Some are not in my taste, such as green tea with whipped cream or beans with ice cream. Well, all brave attempts can't succeed! The following food experiences I can nevertheless strongly recommend: pizza with chips (and almond), pizza with garlic mayo, noodles (specially spicy ones) with cheese (cheddar), saladdressing made of orange, sweet beanpaste inside pastries (ricecakes or flourpastries, although not all of them all good), mashed potatoes with apple slices (mashed potatoes with blueberryjelly wasn't as good).

perjantai 23. lokakuuta 2009

Kyongju/Gyeongju


Koreassa ollessa kannattaa ehdottomasti poiketa pienessä kaupungissa nimeltä Gyeongju (tai Kyongju eli romanisaation mukaan). Kaupunki on täynnä historiaa, erityisesti Silla-kaudelta. Hautoja, kuten kuvan "teletappimaa" löytää, lähtee kulkemaan mihin suuntaan tahansa. Upeita buddhatemppeleitä, kuten kuuluisa Bulguksa, löytyy helpompien ja hankalampien vaellusreittien varrelta. Gyeongjussa on varmasti jokaiselle jotain: luksushotelleja Hiltonista lähtien (upealla luksushotellialueella kannattaa käydä kurkkimassa vaikkei majoittumiseen varaa olisikaan), upeita vuoristomaisemia, ihana ranta ja kalastajakylä täynnä kalaravintoloita rannan lähellä. Huvipuisto ja Expo park tuovat vaihtelua ja modernimpaa ajanvietettä. Gyeongjussa kannattaa ehdottomasti käydä!


While in Korea, you should definately visit the city of Gyeongju (or Kyongju using different romanization). The city is full of history, especially from the Silla-era. Tombs, such as the "Teletubby world" in the picture, are all over the Gyeongju area, no matter where you go. Amazing Buddha-temples, such as the famous Bulguksa, are just a busride (and easier or harder hikingroutes) away. There is definately something for everyone in Gyeongju: luxury hotels (e.g. Hilton) in an area worth visiting even if you don't have the money to stay in them, amazing mountainviews, a beautiful beach and a fishervillage full of fishrestaurants near it. An amusement park and the Expo park bring variance and a modern touch to the trip. Gyeongju is absolutely worth visiting!


More info on wikipedia.

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Hangul


Korean kieltä, jota puhuu maailmassa n. 78 miljoonaa, kirjoitetaan hangul-järjestelmällä. Hangul-aakkoset kehitti 1400-luvulla kuningas Sejong (kuva 10,000 wonin setelissä). Hangul on äänneaakkossysteemi, siis ei kuten kiina tai japani, jossa kirjoitetaan sanoja äänteiden sijaan. On sanottu, että hangulilla voi kirjoittaa minkä tahansa äänteen. Käytännössä esim. suomalainen rullaava r tai ä ja ö ovat hankalia ja sama kirjain hangulissa edustaa latinalaisen systeemin r ja l (ㄹ), v, p ja f (ㅂ), t ja d (ㄷ), sekä k ja g (ㄱ). Mutta aika hyvin on onnistunut esim. kuvan With Hair, jonka hangul-versio on suunnilleen "uitö heo".

Hangulia on helppo käyttää tietokoneellakin. Windows XP:ssä saat hangulin käyttöösi näin: ohjauspaneeli -> kieliasetukset -> lisää tuki muulle kielelle -> Asenna tiedostot Itä-Aasian kielille. Hangulia voi kirjoittaa myös netissä, esim. tämän avulla: http://www.lexilogos.com/keyboard/korean.htm
Sivumainintana kerrottakoon, että Afrikassa joitakin kieliä, joita aiemmin ei ole kirjoitettu, on alettu kirjoittaa hangulilla. Hangul-järjestelmän väitetään olevan niin helppo, että sen voi oppia lentomatkalla Euroopasta Koreaan tai parhaimmillaan kymmenessä minuutissa. Tarkan ääntämyksen oppimisesta tai opitun muistamisesta vielä seuraavallakin viikolla en kuitenkaan olisi niin varma...

Korean language, which is spoken by 78 million people in the world, is written with the hangul-system. The hangul-alphabet was invented by Sejong the Great (picture on the 10,000 won bill). Hangul is a phonetic system, unlike chinese and japanese, which are written word by word instead of sounds. It has been said that one can write every sound a man can make with hangul. In practice though, for example a rolling r or the scandinavian ä and ö-sounds are quite difficult for korean speakers. Hangul also uses the same letters to write the latin sounds r and l (ㄹ), v, p and f (ㅂ), t and d (ㄷ), plus k and g (ㄱ). But a pretty successful writing has been made fore example in the picture: the barbershop is called With Hair and the pronunciation of the hangul-letters in the picture is pretty much the same.

It's easy to use hangul even with a computer. You can add hangul-settings atleast to a Windows-system. You can also write hangul online, for example here:
http://www.lexilogos.com/keyboard/korean.htm

I've hears that in Africa they are using hangul to write some languages, which have never before been written. Hangul is supposed to be so easy, that you can learn it on the flight from Europe to Korea, or at best, in ten minutes. Though I'm not sure one could learn the precise pronunciation in that time or remember the system one week later.




More info: http://www.hapkidoselfdefense.com/hangul.htm

maanantai 19. lokakuuta 2009

Movie? Book?


En tiedä mitään syitä tälle ilmiölle, mutta korealaisessa kirjakaupassa voi löytää kaikkien suurien leffahittien käsikirjoituksen koreaksi. Siis kyllä, niin kuin Shakespearen teokset (ja varmaan näyttelijöiden kässärit edelleen): tapahtumapaikka, vuorosanat ja tapahtumat tyyliin (kävelee pois). Mutta siis koreaksi valitettavasti...

I don't know any reasons for this phenomenon, but in a Korean book store you can find the scripts of all big movie hits at the time. Written like Shakespeare works (and probably actor scripts still): venue, lines and actions like (walks away). But unfortunately in korean...

lauantai 17. lokakuuta 2009

Chuseok




Chuseok (추석) on korealainen sadonkorjuujuhla, jota juhlitaan kuukalenterin mukaan kahdeksannen kuukauden viidentenätoista päivänä. Tänä vuonna Chuseokia juhlittiin viikonloppuna 2.-4.10. Chuseok (tai Hangawi tai Korean kiitospäivä) on esi-isien kunnioituksen juhla, jossa ruoalla on suuri osuus. Perheen naisten päiväkausia valmistamia ruokia nautitaan huolella ja tarjotaan esi-isille. Juhlintaan kuuluu myös perinteisiä pelejä, kuten tämä Yut Nori, jossa heitetään neljää tikkua kuin noppaa ja liikutaan yksinkertaisella pelilaudalla. Eri alueilla on erilaisia perinteisiä kisailuja, kuten jousiammuntaa, tansseja ja painia. Koska kaikki lähtevät kotiseudulleen Chuseokin aikaan, teillä saattaa olla pahojakin ruuhkia.

Chuseok (추석) is a Korean harvest holiday, which is celebrated on the 15th day of the 8th month by the lunar calendar. This year Chuseok was celebrated on the weekend 2.-4.10. Chuseok (or Hangawi or Thanksgiving Day of Korea) is a celebration of respect to ancesters. Food plays a big role in this feast. The women of the family prepare food for days and it is enjoyed with family and offered to the ancestors of the family. Another festivities include traditional games, such as Yut Nori (in the picture), where you throw special sticks like dice and move on a simple game board. In different regions there are different traditional games, such as archery, dancing and wrestling. Because every one heads for their home towns during Chuseok, there might be bad jams on the roads.

torstai 15. lokakuuta 2009

Sweet - or maybe not


Korealaiset tykkäävät makeasta. Jätskiä, karkkia ja pullaa saa joka paikasta. Mutta on helppo huomata että makean syönti on tullut tänne lännestä; korealaiseen ruokaperinteeseen kuuluu harvoja makeita asioita. Makea myös käsitetään täällä hieman erilailla kuin meilläpäin. Otetaan esimerkiksi tämä jäätelöannos. Päällä pehmistä, alla banaania, kiiviä, hilloa ja, kyllä, tomaattia. Kaiken tämän alla on lisäksi hieman maitoista jäämurskaa, jota en vielä ihan ole oppinut ymmärtämään. Maitoista jäämurskaa saa monissa paikoissa myös papujen kera jälkiruoka-annoksena, mikä on kyllä pahempaa kuin tämä tomaatti, joka itseasiassa menee jäätelön kanssa yllättävän kivuttomasti!:)


Koreans like sweet. You can get ice cream, candy and pastries anywhere. But it's easy to see that eating sweet has come here from the west; korean food tradition contains few sweet things. Sweet is also a bit different concept around here. Take this ice cream portion for example. Soft ice cream on top and kiwi, banana, jam and, yes, tomato under it. Under all this there is this sort of milky crushed ice, which I have yet failed to understand. The crushed ice you can also get with beans in many places, which is worse than this tomato, which actually goes quite nicely with ice cream!:)

tiistai 13. lokakuuta 2009

Sauna!


Kyllä, Koreassa voi saunoa. Ja ihan kunnolla. Saunoja löytyy korealaisista kylpylöistä. Kylpylöitä löytyy erityisesti suuremmista hotelleista ja ainakin hienoimpien paikkojen nimet on mainittu turistikartoissa ja -esitteissä. Kylpylät täällä eivät tarkoita sellaisia suomalaisia jättimäisiä uima-allashalleja, vaan eräänlaisia pesutiloja saunoineen. Tässä kylpylässä jossa minä kävin oli uima-allas myös, mutta se piti maksaa erikseen. Allas oli melko pieni ja ainoa kylpylän osa joka oli miehille ja naisille yhteinen - ja pitkän käytävän päässä saunoista. Ilman uima-allasta saunominen (melko hienossa paikassa) maksoi jotain alle viitisen euroa. Lisähinnasta olisi saanut hierontaakin.


Pesutiloissa ja saunoissa ollaan suomalaiseen tapaan alasti, mutta niissä ei ole kiukaita, joihin voisi heittää vettä. Puusisustat oli onnistuttu kuitenkin tekemään erittäin onnistuneesti ja jotta ei saunassa vaan oltaisi epäterveellisen kauan, niissä oli myös tiimalasit (en tiedä millä perusteella niiden aika on terveellinen, aika oli ehkä 5-10 minuuttia kylmemmässä saunassa). Tässä kylpylässä oli kaksi saunaa, toinen n. 70 astetta, toinen 90. Saunan ulkopuolella oli suihkujen (ja niiden edessä olevien istumakivien) lisäksi pienet altaat, joissa saattoi istua, jutella muille (vanhoille naisille) ja rentoutua. Yksi allas oli kylmä (sellaista suomalaisen järviveden luokkaa) ja kaksi 40-asteista, toisessa jotain höyryjä ja mustaa vettä. Saunominen oli siis hieman erilaista, mutta kunnon saunomista kuitenkin.


Yes you can go to the sauna in Korea. You can find bathhouses in many bigger hotels and finest places are written on touristmaps and -guides. Bathhouses are not giant spas like in Finland, but small saunas with washing areas. In this spa I went to there was also a swimming pool, but had to be paid separately. The pool was quite small and the only place common for men and women. It was also a long hallway away from the saunas. Without the swimming pool the sauna (a quite expensive one) cost something under 5 euros. If you paid extra, you coul also get a massage.


In the washing area and the sauna you are naked, as finnish custom, but the saunas don't have stoves that you could throw water on like in Finland. The wooden interior nevertheless was well done and so you wouldn't stay in the heat too long, there were sandglasses to measure the time with (I don't know how they selected the time, but the time in the 70 degree sauna was about 5-10 minutes). One sauna in this spa was 70 degrees, the other on 90 degrees. Outside the sauna were the showers (and the rocks to sit on in front of them) and small pools, where you could sit, talk to others (old women) and relax. One pool was cold (about finnish lake water) and two a bit over 40 degrees, the other one containing some kind of herbs maybe (water was black). So the sauna was different, but sauna anyhow!

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Funpark!



Huvipuistossa turvatoimet tuntuivat hieman löyhemmiltä kuin Suomessa, erityisesti lasten kohdalla. 120 cm oli raja moneen laitteeseen ja 110-120 cm pitkät pääsivät vanhempien seurassa laitteeseen, mikä on Suomessakin käsittääkseni aivan tavallista. Täällä tuota rajaa ei vain katsota turhan tarkasti. Oletimme että vastuu siirretään huvipuistolta vanhemmille. Siis jos vanhempi on sitä mieltä että lapsi voi tulla hänen seurassaan laitteeseen, ei lasta mittailla ja alamittaisia lapsia voi olla mukana enemmänkin kuin yksi.



cuIn an amusement park the security measures seemed less tight than in Finland, especially considering children. 120 cm was the minimum hight to enter many rides, but children between 110-120 cm got to go to the rides with their parents, which is normal in Finland aswell. But here the limit is not considered as seriously as in Finland. We assumed that the responsibility is transferred from the park to parents. Meaning that if a parent considers a child to be safe on the ride with them, the child is not measured. A parent can even take more than one child aboard with them.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Ruokkiminen kielletty.


Eläintarhassa ihmiset jakavat kaikille eläimille kaneista, lampaista ja vuohista aina kameleihin, apinoihin ja mangusteihin asti karkkia, sipsiä ja mitä nyt kantavat mukanaan. Edes tarhan työntekijä ei huomauta asiasta, ilmeisesti siis sallittua ja tavallista täällä!


In the zoo people give animals (rabbits, sheep, goats, camles, monkeys, meerkats..) candy, chips and any other kinds of food they might be carrying. And zoo workers allow this, which makes me believe that it's allowed and usual here!

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Shoes off!


Korealaiset eivät käytä kenkiä sisällä. Eivät edes monissa julkisissa tiloissa, kuten tässä uutta arkkitehtuuria esittelevässä näyttelyrakennuksessa. Ainakin meidän opiskelija-asuntolassa kenkien jättämisestä huoneen ulkopuolelle muistutetaan kuulutuksella melkein joka ilta. Yleisiä tiloja (hostellit, asuntolat yms.) ja erityisesti suihkutiloja ajatellen kannattaa jo etukäteen hankkia jonkinlaiset läpsykkäät sisäkäyttöön.

Koreans don't use shoes inside. Not even in many public spaces, such as in this exhibition hall for new architecture. Atleast in our studentdoorm an announcement about leaving shoes outside the room is made almost every night. For public spaces (in hostels, doorms...) and especially showerspaces it's good to have some kind of flipflops in the suitcase when arriving to Korea.

maanantai 5. lokakuuta 2009

English, please!



Englanninkieli ei ole monen korelaisen vahvuus. Kieltä opetetaan kyllä kaikille koulussa, mutta harvat osaavat sitä hyvin ja vielä harvemmat uskaltavat sitä puhua. Jopa sujuvasti puhuvat pyytelevät usein anteeksi etteivät osaa englantia. Olen jo aiemmin maininnut erikoisista englannin käyttötavoista, kuten paidoista ja musiikista, sloganit ovat kolmas erikoisuus. Mr. Pizza, pizzaravintolaketju mainostaa itseään sloganilla: Love for women. Ylläolevan vaatekaupan nimen ja sloganin yhteyttä ja merkitystä olen pohtinut jo jonkin aikaa...

English isn't something many koreans use fluently. English is taught to everyone at school, but very few can speak it well and even fewer dare to speak. Even people who speak excellent english apologise for their bad english. I've mentioned odd ways to use english such as shirts and popmusic, slogans are a third english wonder in Korea. For example Mr. Pizza, a pizzarestaurantchain advertises with the slogan: Love for women. The name and the slogan of the clothing store in the picture remain a mystery atleast to me...

lauantai 3. lokakuuta 2009

T-shits?


Englanninkielisillä teksteillä koristettuja paitoja näkee aivan joka puolella Koreassa. Tekstin sisällöllä ei tunnu olevan mitään merkitystä ja oikein kirjoituksella vielä vähemmän. Tässä paidassa mm. toivotetaan hyvää joulua. Olen nähnyt paitoja mm. seuraavilla teksteillä: Guess?, Nice to meet you (selässä), Love plus, I <3 Pink (Pink on myös vaatemerkki), Too fast to live too young to die, Love me is easy word, Love be with you, Pray, Try our new soft ice cream, Look look look (+silmän kuva), This makes me happy whoau, It's good to have mony in your future ja The point is there is no point.


 T-shirts with english text are all over in Korea. The meaning of the text seems unimportant and spelling even less important. This shirt wishes happy christmas. I've also seen shirts with the following texts among many more: Guess?, Nice to meet you (on the back), Love plus, I <3 Pink (Pink is also a trademark), Too fast to live too young to die, Love me is easy word, Love be with you, Pray, Try our new soft ice cream, Look look look (+picture of an eye), This makes me happy whoau, It's good to have mony in your future and The point is there is no point.

torstai 1. lokakuuta 2009

Pinland


"I'm from Finland" "Oh! Pinland!"

1. "Chailittle!". Xylitol on melko kallista Koreassa, mutta se tunnetaan kaikkialla ja tiedetään suomalaiseksi. Xylitolia on mainostettu ainakin mainoksella, jossa kerrotaan, että kaikki kiltit suomalaistytöt ja -pojat syövät illalla xylitolpurkkaa ja tällä mainoksella: http://www.youtube.com/watch?v=mHYaX9bsf6Q jonka takia ihmiset tuppaavat suomalaisen nähdessään huutamaan: "Huva huva!"
2. Taru. Maanantai-iltaisin Koreassa esitetään ohjelmaa, jossa ulkomailta Koreaan muuttaneet nuoret naiset keskustelevat ja kertovat, yleensä suorasukaisesti ja hauskasti, mielipiteensä erilaisista asioista, kuten vaikka voiko koiraa syödä. Suomalaisia ohjelmassa edustaa usein Taru-niminen nainen, jonka kehutaan osaavan erinomaisesti koreaa, matkivan hyvin murteita ja tunnistavan hyvin korealaisia erikoispiirteitä. Hänen tiedetään oppineen kieltä erityisesti, koska hän juo paljon ja keskustelee ihmisten kanssa baareissa.
3. Sauna ja Nokia, tottakai.


1. "Chailittle". Xylitol is quite expensive in Korea, but it's known everywhere and it's known to be finnish. Xylitol has been advertised at least with a commercial telling that all good finnish girls and boys eat xylitolgum in the evenings and with this: http://www.youtube.com/watch?v=mHYaX9bsf6Q . Because of this commercial people tend to say: "Huva huva!" when they meet a finn.
2. Taru. On Mondaynights there is a television show, where young foreign women who have moved to Korea discuss and tell their opinions, usually blunt and with humor, about things like should dog be eaten. A woman named Taru represents finns in the program quite often. Taru is told to speak fluent korean and she also imitates different dialects well. She is known to have learned a lot about koreans especially because she drinks alot and discusses with people in bars.
3. Sauna and Nokia, of course.

tiistai 29. syyskuuta 2009

K-pop


K-pop eli korelainen popmusiikki on helposti lähestyttävää massakulttuuria täällä. Samat pophitit soivat jokaisessa kaupassa ja jokaisen ravintolan televisiossa. Hittikappaleessa on englanninkielinen ilmaisu ainakin kertosäkeessä (esim. again and again, baby baby, come on, nobody but you) vaikka laulujen pääasiallinen kieli on korea. Monihenkiset tyttöbändit korkeilla koroilla ja selkeillä tanssikuvioilla ovat erityisen suosittuja. Pop-tähtiä myös matkitaan: kuva esittää osaa tanssiryhmästä, joka lauantaipäivänä huvipuistossa imitoi, ja kevyesti parodoikin, tunnettuja popesiintyjiä.


K-pop, korean popmusic, is an easily accessible massculture here. The same pophits are played in every store and in all restaurant televisions. A hitsong contains atleast one line in english (like again and again, baby baby, come on, nobody but you) eventhough the song mainly is performed in korean. Girlbands with many members, high heels and clear dancepatterns are very popular. Popstars are also imitated: the picture shows a part of a dancegroup which imitated and slightly even parodized known popperformers in an amusement park.


Watch for example:
http://www.youtube.com/watch?v=qFjP-OJ7Bh4
http://www.youtube.com/watch?v=rEGAwJTgyg0
http://www.youtube.com/watch?v=m_qLGUe4IFQ
http://www.youtube.com/watch?v=uUdNBv5GGPI
http://www.youtube.com/watch?v=cUgReo37ECw

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Cute, cute, cute!


Hello Kitty ei ole korealainen, mutta se ei tee korealaisista yhtään vähempää Hello kitty-hulluja. Tosin hulluus saattaa olla jopa hieman pienempää kuin Suomessa, täällä nimittäin riittää söpöyttä josta valita. Kaikkea saa söpöinä eläin- tai piirroshahmoina ja ihanissa väreissä, kuten pinkkinä ja limenvihreänä (omat suosikkini). Värikkäitä kännykkäkuoria myydään joka puolella ja söpö kännykkäkoru kuuluu olla kaikilla; jopa businessalueen pukumiehillä ja jakkunaisilla roikkuu kommunikaatorissaan Nalle Puh tai joku söpö animehahmo.

Hello Kitty is not korean, but it doesn't make koreans any less Hello Kitty -crazy. Though the crazyness for Kitty can actually be less here than in Finland, because here you have a lot more cute stuff and characters to choose from. You can get practically anything covered in cute animal- and cartoonfigures and in lovely colours like my favourites pink and limegreen. Colourful telephone decorations are solf everywhere; even the hard core businessmen and -women have Winnie the Pooh or some cute animecharacter hanging from their communicators.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Sairauksia - Sickness?


Meille vaihto-oppilaille "vahvasti suositeltiin" terveystarkastusta. Syyksi ilmoitettiin sikainfluenssa, mutta koska tarkastus oli hyvin monipuolinen, olettaisin että se tehdään joka vuosi. Varoituksen sana siis Koreaan suuntaavalle vaihtarille - sinäkin saatat päätyä tällaiseen bussiin!

Terveystarkastukseen kuului pituus, paino ja jonkinlainen virtsakoe. Lisäksi otettiin putkilollinen verta ja kyseltiin lääkkeiden, alkoholin ja tupakan käytöstä. Tämä kaikki (paitsi vessassa käynti tietysti) suoritettiin pitkän jonotuksen jälkeen kaikkien edessä asuntolan aulassa.

Mielenkiintoisin osa tarkastusta oli pihalla seisova bussi, jonka pienessä kopperossa kaikilta otettiin rintakehän röntgen-kuva. Nopeasti ja ilman turhia turvatoimia suoritettu kuvaus ilmeisesti testasi tuberkuloosia; tällaisia busseja kuuleman mukaan kiersi Suomessakin vielä 70-luvulla.

A health check was "strongly recommended" to all exchange students. We were told the reason was the svineflue, but because of the versatile check, I assume that this kind of health check is performed every year. So, if you're heading for exchange in Korea, be aware that you might also end up in a bus like this one day!


The health check included weight, hight, some sort of a urinetest, taking blood and questions about medicines and alcohol- and tobacco use. All this (except the wc-part) was performed after queing for ages and infront of everyone else in the doorm lobby. 


The most interesting part of the health check was a bus standing outside the building. Everyone got a chest x-ray in a small cubicle inside. The scan, performed quickly and without any unnecessary security measures, was apparently meant for spotting tuberculosis. This kind of buses circulated even Finland still in the 70s, or so I've heard.

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Tikusta asiaa - Chopsticks

Kun syöt Koreassa, syöt tikuilla. Kannattaa siis harjoitella tikkujen käyttöä jo ennen tänne tuloa ettei hermostu, vaikka niiden käyttöön pääsee nopeasti kiinni. Jos et joka päivä aio syödä ravintolassa, tikut (ja lusikka) ovat myös ensimmäiset ostettavat asiat; nuudelit ovat helpointa valmisruokaa täällä. Monien pakkausten mukana tosin tulee jonkinmoiset tikut, mutta en pitäisi omien ostoa turhana. Tikkuja löytyy metallisia, puisia, koristeltuja, miten vain. Jos ruoka on nestemäisempää (esim. kastike sekoittaa riisin), on lusikan käyttö aivan etiketin rajoissa. Joissakin ravintoloissa tuodaan kärsivän näköiselle länsimaalaiselle haarukka suoraan, länsimaisissa ravintoloissa haarukat ja veitset löytyy ja pyytämällä haarukan saa käyttöönsä varmaankin käytännössä mistä vain, joten turha kuitenkaan huolehtia!


When you eat in Korea, you eat with chopsticks. It might be worth it to learn to use them a bit even before you come here so you don't get frustrated, though to learn how to use them is not actually that hard. If you're not going to eat at a restaurant every day, chopsticks (and a spoon) are among the first thing you should buy; noodles are the easiest fastfood here. With many packages of noodles can you get some kind of sticks, but I wouldn't say it was unwise to buy your own. You can get chopsticks in wood, metal, decoration, color, however you like. If the food has more liquid in it (f.ex. the sauce mixes up the rice), it's perfectly fine to use a spoon. In some restaurants they bring the poor western struggling with chopsticks a fork, in western restaurants there are forks and knifes and if you ask, you can probably get a fork probably anywhere, so no need to worry!

maanantai 21. syyskuuta 2009

Pyörät ne pyörii... - Wheeles of the bus go round and round...

Tähän mennessä olen vieraillut Koreassa vain Soulissa ja Daejeonissa. Mutta näiden kaupunkien perusteella voin sanoa että julkinen liikenne toimii erittäin hyvin Koreassa. Kaupungista toiseen on helppoa ja nopeaa päästä junalla, joskin nopein ja helpoin KTX (Korean Train Express) on paikalliseen hintatasoon verrattuna kallis tapa matkustaa (Soul-Daejeon, n. 200 km, 50 min, 21,400 wonia eli alle 15 euroa). Soulissa toimii useita metrolinjoja, Daejeonissa yksi. Metrot ovat siistejä ja lippujen osto automaatista onnistuu myös ilman korean taitoa. Yksi matka maksaa 1000 wonia (n. 0,6 e), Soulin metrossa linjavaihtoja voi tehdä määrättömästi. Metrossa kuulutetaan myös englanniksi ja useimmissa vaunuissa pysäkit näytetään englanniksi myös näyttöruudulla. Automaatista saatava poletti tulee kuitenkin muistaa säilyttää matkan ajan, muuten asemalta ei pääse ulos.


Bussien käyttö on myös erittäin helppoa, tosin Soulissa metro on yksinkertaisempi tapa liikkua ja Daejeonissa reittien selvittäminen ei aina pysäkkikarttojen perusteella ole helppoa. Kysymällä tarpeeksi monelta ihmiseltä tai esim. hotellista löytää kyllä oikean linjan. Bussimaksu on myös 1000 wonia/matka. Bussimatka saattaa kuitenkin kestää kauan vaikka välillä kuskit kaahavat kuin hullut. Seisomaan ei kannata nousta ennen kuin bussi on kokonaan pysähtynyt! Busseja kulkee yöllä vähän jos ollenkaan. Taksimaksut alkavat 2300 wonista ja pitkänkin matkan jälkeen alittavat kyllä suomalaiset hinnat. Länsimaalaisen tulee kuitenkin varoa ettei joudu huijatuksi: tarkista että mittari on päällä ja kysele reittiä, hintaa ja kestoa jo etukäteen tai ota reilusti kartta käteen ja seuraa siitä matkaa, jottei sinua kierrätetä turhaan mutkaisia reittejä.


By now I've only been to Soul and Daejeon, but according to my experiences is public transport very good in Korea. It's easy to get from one city to another by train, though the quickest and easiest way, the KTX is compared to the price level quite expensive (Soul-Daejeon, about 200 km, 50 min, 21,700 won, a bit under 15 euros). There are several subwaylines in Seoul and one in Daejeon. The subways are clean and it's easy to buy a ticket at a vending machine even if you don't know any korean. One ride costs 1000 won (about 0,6 e) and in Seoul you can transfer as many times as you need to. The announcements are made also in english and in most carriages can you also see the next station on the screen in english both in Daejeon and in Seoul. But keep the token you got from the machine safe, you can't get out of the subway without it. 



The buses are also easy and cheap to use, though in Seoul it's simpler to take the subway. In Daejeon it's not always so easy to find out where each line is going just by looking at the maps in the busstops but it's always good to ask people (preferably more than one to make sure, or try a hotel). The busfare is also 100 won/trip. The ride can nevertheless take forever even though the drivers sometimes drive like crazy. You shouldn't stand up before the bus is totally stopped! At night the buses are few if none. The taxfare starts at 2,300 won and even after a long ride the cost is much less than in Finland. Nevertheless it's good for a western person to be aware: check that the meter is on and ask for the way, price and time beforehand or just take a map and follow the route so you're not driven around for nothing.

lauantai 19. syyskuuta 2009

USA in Korea

Koreassa on käytännössä mahdotonta liikkua törmäämättä johonkin amerikkalaiseen tai amerikkalaistyyppiseen. Amerikkalaista ruokaa saa niin ravintoloista, jenkkiketjuista tai korealaisista amerikkalaisuutta tavoittelevista, kuin kaupoistakin: juustokakun voi ostaa joka kadunkulmasta, cookie dough -jätskiä samaten, hampurilaisia löytää helposti, myös korealaisia versioita, kuten bulgogi- tai kimchi-hampurilaisia. Englanninkielisiä tekstejä näkee joka puolella, oikein tai väärin kirjoitettuna. Kaupassa on halvempaa ostaa jättipakkauksia pesuaineita, kuin pieniä paketteja, joita käytännössä ei ole, autoilu katumaasturilla on elinehto. Länsimaisuus on selvästi saapunut Koreaan USAn kautta. Amerikkalaiset firmat ymmärtävät Korean suuret markkinat ja amerikkalaisuus tunkeutuu koko ajan syvemmälle ja syvemmälle korealaiseen kulttuuriin, kuten varmasti tapahtuu Euroopassakin (siellä sitä ei itse vain huomaa samalla tavalla). Samaan aikaan amerikkalaisuus epäilyttää korealaisia ja monet ilahtuvat kun kuulevat jenkiksi luulemansa ihmisen olevan eurooppalainen. Tasapainoilu länsimaisen ja perinteisen kulttuurin välillä onnistuu joskus hyvin, joskus huonommin. Mutta täällä helposti ajattelee että kun odotamme muutaman vuosikymmenen, olemme kaikki samanlaista amerikkalaismassaa...


In Korea it's impossible to move around without running into something american. American food is available in restaurants, in american chains or in korean american style-restaurants, and in stores: cheesecake and cookie dough-icecream are sold in every streetcorner, hamburgers are very easy to find, even koreanstyle hamburgers with bulgogi or kimchi. English text can be seen everywhere, written right or wrong. In a store it's cheaper to buy huge bags of washing powder than small ones which are also practically impossible to find, driving an SUV is basic livingstandard. Western culture has clearly come to Korea through the United States. American companies understand the big markets of Korea and american culture is spreading its roots deeper and deeper into the korean culture (surely that is also happening in Europe, though it's hard for an european to see). At the same time are koreans doubtful towards the US and many people are glad to hear that the person they thought was american is actually from Europe. Balancing between western, american culture and traditional or eastern culture works sometimes well, sometimes worse. But here it's easy to think that a few decades ahead will we all be part of the american mass...

torstai 17. syyskuuta 2009

24/7

Koreassa tapahtuu 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa. Koulu- ja työpäivät ovat pitkiä, kauppojen aukioloaikoja ei ole rajoitettu. Pahimmat työruuhkat tuntuvat olevan seitsemän aikaan illalla, Suomen kello neljän sijaan. Kaupanpitäjä istuu tiskin takana niin kauan kuin jaksaa, länsimaityyppiset kahvilatkin ovat auki aamuyöhön, baarit käytännössä kellon ympäri. Nukkumista harrastetaan siis siellä, missä pystytään: kaupan takahuoneessa tai jopa tiskillä, metromatkalla, rakennusmiehet työmaalla tai kadun varrella. Keskipäivän lounastauko saattaa helposti venähtää pitkäksi, syömiseen ja nukkumiseen käytetään päivän kuumin aika, vaikka iltatyöt siirtyisivätkin myöhemmäksi. Korealainen työkulttuuri on yksi esimerkki korealaisten tasapainoilusta lännen ja idän välillä: itämainen velvollisuus itseä, perhettä ja maata kohtaan sekoittuu länsimaiseen työnantajan ja palkkapussin puolesta -ajattelutapaan. Ymmärrän hyvin että väsyttää...


In Korea things are happening 24 hours a day, 7 days a weej. School- and workdays are long and opening hours are not limited. Worktraffic seems to be worst around 7 p.m. instead of Finlands 4 p.m. Storemanagers sit behind the counter as long as they can, westernstyle cafés are open late at night and bars practically around the clock. So people sleep where they can: in the backroom or even the counter of a store, in the subway, constructionworkers on the constructionsite or in the streets... Lunch can be a long one, the time for sleeping and eating is used well, even though the evening at work might be longer. The korean workculture is an example of koreans balancing between the west and the east: the eastern duty towards yourself, your family and your country is mixed with the western "for the boss and the payroll" - way of thinking. No wonder they're tired...

tiistai 15. syyskuuta 2009

Pickles

Kun Koreassa tilaa ruokaa, oli se sitten korealaista, amerikkalaista tai italialaista, mukana tulee lisukkeita: yleensä suolakurkkuja, usein myös kimchiä (yksinkertaistettuna maustettua kiinankaalia) ja joskus muutakin. Pienistä kipollisista kimchiä ja/tai suolakurkkuviipaleita sitten saadaan suuhun vahvempia, erilaisia makuja kuin edessä oleva ruoka-annos, ne ovat tavallaan paikallinen lisukesalaatti. Tämän pizzan kanssa minulle tuotiin suolakurkkujen lisäksi majoneesia päällelevitettäväksi ja parmesanraastetta (jota en runsaan juustokuorrutuksen päälle enää viitsinyt laittaa...).


When you order food in Korea, whether it's korean, american or italian, you get condiments: usually pickles, often also kimchi (simplified: Chinese cabbage with spices) and sometimes something else as well. From the small cups you can get stronger and different tastes to complement the dish infront of you. Accompanying this pizza, I got not only pickles but also mayonnaise and parmesancheese (which I for some reason did not put on the heavily cheesed pizza...).

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Muoviruokaa - Plastic food

Vaikka harvassa korealaisessa ruokapaikassa puhutaan englantia, ei sopivan ruokalajin löytäminen välttämättä ole kovin vaikeaa edes ruoka-ainerajoitteiselle. Monien ravintoloiden edessä tai ikkunassa seisoo nimittäin lasikaappi, jossa on näyteannokset ruoista. Ei siis mitään kuvia, vaan oikeat annokset jotka on jonkinlaisella systeemillä (sitä en ole vielä selvittänyt millä) muovitettu kestämään lasikaapissa. Ruoan sisältöä ei tietenkään aina päälle näe, mutta jonkun käsityksen tällä hauskalla tavalla ravintolasta ja sen ruoasta saa. Ystäväni epäili että täällä on firmoja jotka tekevät näitä muovituksia, tiedä siitä sitten, kerron kun tiedän lisää!

Although they speak english in very few korean restaurants, it's not necessarily too difficult to find a suitable meal, even though one is on a limited diet. Infront of many restaurants, or in their window, there is a glasscabinet, where one can see examples of the menu. And not just photos but actual portions, which have some way (haven't yet figured out how) been covered with plastic. Sometimes it's still not easy to define all ingredients, but atleast you get some idea of what the restaurant and its menu are about. A friend of mine thought there might be companies that do these plasticportions, but who knows... I'll let you know if I find out more!

perjantai 11. syyskuuta 2009

Ekoilua

Ekoilu on muodikasta ympäri maailmaa, myös täällä. Hienommissa trendiliikkeissä kuuluu lukea eco-friedly ja ilmastonmuutosta kauhistellaan. Arkinen ympäristöhuoli ei kuitenkaan tunnu täällä olevan suuri. Roskia jätetään mihin sattuu ja kerätään kun jaksetaan, kierrätystä ei juuri näe ja puisto ei ole virkistävä jos sinne ei pääse autolla.


Ympäristönsuojeluun on suhtauduttu länsimaissa aivan väärin ja se kärjistyy täällä. Kun meillä keskitytään ihmisten ostosten ekologisuuden mittaamiseen (siis täytyyhän silti ostaa, kunhan ostaa ekologista!), luotetaan markkinoiden automaattiseen voimaan tehdä maailmasta parempi paikka kaikin tavoin ja odotellaan että kaikki maailman maat allekirjoittaa kansainväliset ilmastosopimukset (sinänsä tärkeää kyllä), unohdetaan paikallispolitiikan uskomattoman tärkeä merkitys ympäristölle. Ei tämän maailman pelastamiseksi riitä että rikkaimmat korealaiset ostaa joskus luomua. Ympäri maailman tarvitaan toimivaa viemäröintiä ja jätteenhuoltoa, julkisen ja kevyen liikenteen preferointia autojen sijaan ja ympäristöystävällistä (tai lähdetään siitä että edes jotenkin kontrolloitua) kaavoitusta. Tehdään niiden saamiseksi kansainvälistä poliittista yhteistyötä ja etsitään sitten eco-friendly-merkittyjä trendituotteita!


Being eco-friendly is a trend here, as well as in everywhere else in the world. In the fanciest stores you can buy ecoproducts and climatechange is the swearword of today. The everydayaction for environment is nevertheless minimal here. Carbage is left here and there and picked up now and then, recycling is rare and a park is no park if you can't get there with your SUV.


Western countries have taken the wrong attitude towards protecting the environment and one can clearly see the results here. When we focus on measuring how ecologal things people buy (of course you still buy, you just should buy ecologically!), trusting on the automatic power of capitalism to make the world a better place in every way, and waiting for all the countries in the world to sing international environmenttreaties (nevertheless important in itself), we forget the unbelievably important meaning of local politics. It's not enough to save this world that some of the richest koreans buy organic goods sometimes. Around the world  we need working sewerage and waste management, putting public and light transport before cars and ecological (well, let's start with at least some sort of) town and country planning. Let's get some international political co-operation to fix these things and worry about finding eco-firendly marked trendclothes after!

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Face-to-face

Feissareita, siis niitä järjestötyöntekijöitä jotka kaduilla pyytää ihmisiä liittymään esim. Amnestyyn tai Greenpeaceen, ei Seoulissa näy. Sen sijaan kaduilla näkee silloin tällöin tällaisia esittelypöytiä. Ohikulkijan kiinnostus herätetään tauluilla, joita on pöydän molemmilla puolilla jopa metrien päässä. Niissä saattaa olla tilastoja, tekstejä, tai kuten tässä luonnonsuojelujärjestön asetelmassa, tunteisiin vetoavia kuvia. Pöydän ääressä voi sitten saada lisätietoa tai liittyä tukijaksi. Jos feissausta aletaan inhota suunnattomasti, ehkä tämä on seuraava askel Suomessakin?


Face-to-face-marketers, those NGO-workers who stroll the streets asking people to join for example Amnesty or Greenpeace, I haven't seen in Seoul. Instead one can see this kind of presentationtables here and there. The interest of bypassers is awaken by boards, which are placed even meters away on both sides of the table. The boards represent tables, texts or as in this presentation of an environmental organization, impassioned pictures. One can than get more information or join to support the cause at the table. If face-to-face-marketing is starting to annoy more and more people, maybe this is the next step also in Finland?
 

maanantai 7. syyskuuta 2009

Ääniä - Voices

Kuvamainonta ei ilmeisesti enää riitä Seoulissa, joka näyttää mainoksineen kapitalismin riemuvoitolta. Jokaisella itseään kunnioittavalla shoppailuputiikilla (ei tietenkään hienommilla, mutta erityisesti niillä teinien suosimilla) on äänimainostaja. Henkilö käveleskelee mikki poskellaan kaupan edessä ja kertoo tarjouksista, houkuttelee ihmisiä sisään ja niin edelleen. Tälle pojalle on annettu myös toinen vastuullinen tehtävä, antaa koreja koruja katseleville ihmisille. Korien tyrkyttäminen on muuten nerokas tapa edistää myyntiä: kun saa korin käteensä, harvemmin kehtaa jättää sitä tyhjäksi. Lisäksi tulee keräilyinto, koska yhdet korvikset sen pohjalla näyttää yksinäisiltä...


Pictureadvertising is not apparently enough anymore in Seoul, which seems like a triumph of capitalism with thousands and thousands of advertisements all around. Almost every little shop (not the fancy ones of course, but especially the ones favoured by teenagers) have a voiceadvertiser. A person walks infront of the shop with a portable mic, tells about the offers, lures people in and so forth. This boy has also been given another responsible task, he deals out baskets to people checking out the jewelry. Handing out baskets is by the way a genious way to profit sales: when you get handed a basket, it's hard to leave it empty. In addition, you start collecting stuff because only one pair of earrings in the basket look so lonely...

lauantai 5. syyskuuta 2009

Aitoa shoppailua - True shopping

Dongdaemunin sijaan meikäläinen tykkäs Soulissa shoppailla ja hengailla täällä, Hongik Universityn alueella. Erittäin hyviä halpoja hostelleja lähellä, paljon nuoria (opiskelijoita), pieniä ihania putiikkeja, katukeikkoja, ravintoloita, kahviloita, myös länsimaistyyppisiä ja halpa hintataso! Löysin myös kirppiksiä! Suosittelen!

Instead of Dongdaemun, I liked to shop and hang out here, in the area around Hongik University. Very nice and cheap hostels near by, a lot of young people (students), adorable little boutiques, streetgigs, restaurants, coffeehouses, also westerntypes and low prices! I also found second hand shops! Recommended!

torstai 3. syyskuuta 2009

Ei niin kivaa - Not so nice

Dongdaemunin shoppailumekassa oli myös huonot puolensa. Kokonainen katu eläinliikkeitä. Laatikoita täynnä pienenpieniä kilpikonnan ja ravun poikasia, akvaarioita, joissa oli kymmeniä ellei satoja kaloja ja häkkejä. Häkkejä täynnä (paino sanalla täynnä) kanoja, kalkkunoita, undulaatteja, kaneja, kyyhkysiä, iguaaneja, marsuja, hamstereita ja kissanpoikia (kuvassa vasemmalla alin vihreäpohjainen laatikko, 3 kissanpoikaa, yksi oranssi). Tuli surkuolo...

The shopping mecca of Dongdaemon had also a side I didn't like to see. A whole street of petstores. Boxes full of tiny babyturtles and -crabs, aquariums with tens if not hundreds of fish and cages. Cages full of (stressing the word full) chicken, turkeys, budgies, rabbits, pidgeons, iguanas, hamsters, guineapigs and kittens (in the picture on the left the lowest box with a green bottom, 3 kittens, one of them orange). Made me feel really sad...

tiistai 1. syyskuuta 2009

Kenkähullut huomio! - Shoe freaks pay attention!

Dongdaemun on, ainakin Gloria-lehdessä haastatellun Subin kanavajohtajan ja turistibussin oppaan mukaan, kaikista kuumin shoppailupaikka Seoulissa. Paikka on siitä hassu, että siellä on uskomattoman kalliita tavarataloja design-kamoineen (joissa kanavajohtaja ainakin varmasti shoppailee), mutta nurkan takana neliön kokoisia koppeja, joissa myydään kaikenlaista halpistavaraa ja krääsää hatuista pyyhkeisiin ja kankaista koruihin.


Löysin tällaisen kenkäkäytävänkin. Monen sadan metrin käytävän molemmin puolin on kenkiä tennareista glitter-korkkareihin ja miesten juhlakengistä satoihin erilaisiin lastenkenkiin. Halvimmillaan kenkiä sai 5000 wonilla, eli noin 2,8 eurolla, yhdet hienot punaiset korkkarit maksoivat 35 000 wonia eli vähän alle 20 euroa.


Dongdaemun is, atleast according to the channeldirector of Subtv, who was interviewed in Gloria-magazine and the guide on the tourist bus, the hottest place to shop in Seoul. The interesting thing about the place is that it has unbelievably fancy shoppingmalls with expensive designstuff (where the channeldirector shops, I'm sure), but just around the corner there are minishops about a squaremeter big with all kinds of cheapstuff and things from hats to towels and fabrics to jewelry.


I even found this shoealley. The alley, which was more than a hundred meter long, had shoes for every taste: from sneakers and Converses to glitter-higheels, mens suitshoes and hundreds of childrens shoes. Cheapest shoes were about 5,000 won (2,8 euros), and a  pair of fancy red higheels 35,000 won, little under 20 euros.